Draamaa sarjataukojen varjossa

Naisten Liiga saa lauantaina upean huipennuksen, mutta se ei riitä peittämään alleen sekavaa kokonaiskuvaa. Kausi 2017 muistetaan hetkistä, jolloin jalkapalloa ei pelattu.

Veikkausliigan mestaruustaistelu ei tarjonnut tällä kaudella suurta jännitystä. HJK palasi Suomen mestariksi ylivoimaiseen tapaan jo syyskuussa. Naisten Liigassa sen sijaan nähdään poikkeuksellisen jännittävä loppuhuipennus. 2010-luvulla kotimaan kenttiä hallinnut PK-35 Vantaa on viime vuosina juhlinut mestaruuksia jo hyvissä ajoin ennen sarjan päätöstä, mutta tällä kertaa mestaruuden kohtalo ratkaistaan vasta viimeisellä kierroksella.

Päätöskierroksella riittää panosta myös kärkikaksikon takana. Pronssimitaleista käydään lauantaina tiukka taistelu, kun kolmatta sijaa tavoittelevat HJK ja TPS kohtaavat Töölössä. Joukkueet lähtevät päätöskierroksella tasapisteissä, mutta maaliero on turkulaisten puolella. TPS:n naiset palasivat viime kaudella mitalisijoille yli 30 vuoden tauon jälkeen, joten mustavalkoiset haluavat varmasti lisää jalometallia palkintokaappiinsa. HJK sen sijaan pyrkii monen vuoden tauon jälkeen takaisin mitalikantaan.

Muista sijoita ei ole enää pelattavaa, sillä putoaja ja karsija ovat jo selvillä. Sarjanousija GBK palaa yhden liigakauden jälkeen takaisin Ykköseen. ONS sen sijaan yrittää puolustaa sarjapaikkaansa karsintaotteluissa Ykkösen toiseksi sijoittunutta joukkuetta vastaan. Nousija ja karsinnan toinen osapuoli selviävät sunnuntaina, kun Ykkönen huipentuu vähintään yhtä jännittävään päätöskierrokseen kuin Naisten Liiga.

Tapahtumarikas pääsarjakausi saa lauantaina arvoisensa huipennuksen. Jännittävää kautta on kuitenkin leimannut etenkin sarjaohjelmaan kohdistunut kritiikki. Repaleinen ja pitkiä taukoja sisältänyt otteluohjelma vaikeutti Naisten Liigan seuraamista ja rikkoi joukkueiden kausirytmiä.

Poikkeuksellisesti jo maaliskuun puolivälissä alkanut sarjakausi jäi ensimmäisellä kahden viikon tauolle jo huhtikuun alussa. Naisten A-maaotteluiden lisäksi sarjataukoa pidensivät alle 19-vuotiaiden tyttöjen EM-jatkokarsinnat. Kyseinen nuorisomaajoukkue ajautui lopulta kritiikin keskiöön, sillä Suomi ei kovista odotuksista huolimatta selvinnyt EM-lopputurnaukseen. Naisten Liigan otteluohjelma oli rakennettu kisapaikkaa silmällä pitäen jättämällä elokuu täysin vapaaksi sarjapeleistä.

Kisapaikan kariuduttua oltiin tilanteessa, jossa kotimainen pääsarja oli keskellä kesää kokonaisen kuukauden tauolla haaveeksi jääneen kisapaikan takia. Seurojen, joukkueiden ja pelaajien tuskastuminen oli ymmärrettävää. Naisten Liiga palasi tauolta syyskuun alussa, jolloin sarjassa pelattiin viidessä päivässä kaksi ottelukierrosta. Niiden jälkeen edessä oli jälleen kahden viikon mittainen maaottelutauko.

Optimitilanteessa maajoukkuetoiminta edistää myös kotimaisen pääsarjan suosiota. Hollannissa pelatut naisten EM-kisat nostattivat pienimuotoisen buumin myös Suomessa, vaikka oma maajoukkueemme jäi niukasti lopputurnauksen ulkopuolelle. Kisat nousivat kahvipöytäkeskusteluihin ja moni laji-ihminen innostui naisten jalkapallosta. Kun emäntäjoukkueen mestaruuteen huipentuneet kisat päättyivät elokuussa, Naisten Liigassa vietettiin koko kuukauden mittaista sarjataukoa. Huuma naisten jalkapallon ympärillä hälveni nopeasti.

Buumia ei voi siirtää suoraan kotisohvilta liigakatsomoihin, mutta se olisi saattanut houkutella lehtereille uusia kiinnostuneita katsojia. Nyt tuo mahdollisuus jätettiin hyödyntämättä. Penkkiurheilija unohtaa nopeasti, joten kisojen päätyttyä into laantui naisten jalkapallon kadottua otsikoista. Naisten Mestarien liigaan osallistunut PK-35 Vantaa pysyi elokuussa esillä, mutta muiden liigaseurojen kohtaloksi jäi seurata kisahuuman hiipumista ja odottaa seuraavia tosipelejä usean viikon ajan.

Yksittäisen maajoukkueen menestysmahdolllisuudet asetettiin kotimaisen pääsarjan edelle. Maajoukkueiden menestyminen on koko suomalaisen jalkapallon etu, mutta tällä kertaa liian suuri joukko seuroja ja pelaajia joutui sijaiskärsijöiksi.

Suomen Palloliitto on edistänyt näkyvästi Seurojen Palloliitto -kehityshankettaan, jossa uuden strategian keskiöön nousevat elinvoimaiset seurat, pelaajien laadukas arki ja mielenkiintoiset kilpailut. Tällä kaudella Naisten Liigassa nähdyt pitkät sarjatauot ovat ristiriidassa jokaisen edellä mainitun teeman kanssa.

Palloliiton uuden strategian veturiksi valittu suuntaus on oikea ja toteutuessaan arvokas uudistus kotimaiselle jalkapallolle. Tulevien vuosien teot näyttävät, miten teoria onnistutaan jalkauttamaan käytäntöön. Korulauseille ei ole suomalaisessa jalkapallossa sijaa.

TEKSTI SAMU LISKI